STNR

STNR (symmetrinen tooninen niskarefleksi) on primitiivirefleksi, joka kehittyy noin 6–9 kuukauden iässä ja auttaa kehoa kehittämään ja koordinoimaan liikkeitä, jotka ovat välttämättömiä konttaamisen, istumaan nousun ja seisomaan nousun kannalta.

Tämä refleksi ilmenee siten, että kun lapsen pää taipuu alas, hänen käsivartensa koukistuvat ja jalat ojentuvat. Kun pää taas kohotetaan ylös, käsivarret ojentuvat ja jalat koukistuvat. STNR on tärkeä siirtymärefleksi, joka tukee kehon ylä- ja alaosien liikkeiden eriytymistä toisistaan. Tämä mahdollistaa konttaamisen, ryömimisen ja lopulta pystyasentoon siirtymisen. Normaalisti STNR integroituu eli sammuu noin 9–12 kuukauden iässä.

Jos refleksi jää aktiiviseksi, sen vaikutukset voivat näkyä kaikissa ikäryhmissä, niin lapsilla kuin aikuisilla. Aktiivinen STNR voi aiheuttaa ongelmia kehon asennossa ja ryhdissä, mikä näkyy usein huonona istuma-asentona, kasaan painuneena asentona, tai pään kannattelun vaatimana ylimääräisenä tukena. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa ryhdin ylläpitäminen ei tapahdu luonnostaan, vaan sitä täytyy jatkuvasti yrittää pitää yllä.

Aktiivinen STNR voi myös aiheuttaa jännitystiloja lantiossa ja alaselässä, mikä voi ilmetä lantion kieroutumisena ja aiheuttaa kipua sekä epämukavuutta. Tämä lantion ja alaselän jännitys voi vaikuttaa koko kehon linjaukseen ja aiheuttaa haasteita päivittäisissä toiminnoissa sekä fyysisessä aktiivisuudessa.

Lisäksi aktiivinen STNR aiheuttaa usein jännitystiloja erityisesti jaloissa. Tämä voi johtaa kehon kompensointiyrityksiin, kuten tapaan kietoa jalat tuolin jalkojen ympäri, istua jalkojen päällä tai pitää jalat tiukasti ristissä. Tällaiset asennot voivat tuntua hetkellisesti helpottavilta, mutta samalla ne saattavat aiheuttaa lisää kuormitusta keholle ja ylläpitää epätasapainoa.

Tyypillisiä oireita aktiivisesta STNR:stä ovat myös heikot olkavarret, mikä vaikeuttaa esimerkiksi kuperkeikan tekemistä tai käsilläseisontaa. Lisäksi ylä- ja alavartalon liikkeiden koordinoinnissa voi esiintyä haasteita, mikä saattaa näkyä yleisenä kömpelyytenä ja levottomuutena esimerkiksi istumisen aikana.

STNR:llä on todettu yhteys myös keskittymisvaikeuksiin, kuten ADHD:hen ja ADD:hen. Aktiivinen refleksi voi estää aivokuoren riittävää stimulaatiota, mikä vaikeuttaa keskittymistä ja ryhdin ylläpitoa. Tämä voi ilmetä myös impulssien hallinnan ongelmina.

Integroimaton STNR voi vaikeuttaa oppimista ja arkea kaikenikäisillä. Lisäksi refleksi vaikuttaa silmien tarkentamiseen lähelle ja kauas, mikä voi haitata esimerkiksi pallopelien seuraamista tai lukemista. Tällaiset haasteet voivat näkyä lukemisen oppimisessa, katseen siirtämisessä riveiltä toiselle tai pallon seuraamisessa liikuntatilanteissa.

Jos STNR-refleksi ei integroitu normaalisti, se voi ilmetä seuraavin tavoin:

• Hankaluuksia löytää hyvää istuma-asentoa
• Levottomuus istuessa
• Alaselän ja lantionseudun jännitys- ja kiputilat
• Notkoa alaselässä
• ADHD & ADD kaltaiset oireet
• Huonon keskivartalon tuki
• Keskittymisvaikeudet, varsikin istuma-asennossa
• Silmien tarkentamisen haasteet (kaukaa lähelle ja takaisin)
• Motoriikan epätarkkuus ja kömpelyys
• Vaikeudet käyttää molempia käsiä tai jalkoja samanaikaisesti
• Huono ryhti ja selkävaivat
• Impulssien hallinnan vaikeudet
• Lantion kiertyneisyys
• Haasteet siirtyä asennosta toiseen (esim. istumisesta seisomiseen)
• Heikot olkavarret
• Oppimis- ja lukemisvaikeudet
• Huono uimataito ja motorinen kömpelyys
• Tasapaino-ongelmat ja kehon koordinaation haasteet
• Jalkojen ja käsien jännitystilat
• Kömpelö ja sotkuinen syöminen
• Vaikeuksia pallopelien seuraamisessa